Istuminen on lähes lepoa vastaava fyysisesti passiivinen olotila. Liiasta istumisesta johtuvat selän ja niska-hartiaseudun kolotukset ovat tuttuja jo nuorille. Istumisella on tärkeä merkitys myös painonhallinnassa. Istuminen lisää painoa – ja vartalon paino puolestaan lisää istumista.

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä useammin istuminen katkotaan pienilläkin tauoilla, sitä hoikempana vyötärö säilyy. Nousemalla ylös penkistä voi parantaa myös mm. veren rasva- ja sokeriarvoja.

Opettelimmeko turhaan kävelemään?

- Meidät opetetaan istumaan pienestä pitäen, mutta eihän tämä vaihe ihmiskunnan historiassa ole tässä mittakaavassa kuin muutaman kymmenen vuoden ikäinen. Jos katsomme taaksepäin vaikkapa 1950-lukua, tilanne oli aivan toinen, huomauttaa emeritusprofessori Ilkka Vuori. Hänet tunnetaan nyt jo eläkkeelle jääneenä UKK-instituutin johtajana ja Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman koordinaattorina.

Ihmisestä on tullut Homo Sedens – istuva ihminen. Jo lapsesta lähtien puolet suomalaisista, naisista 46 % ja miehistä 51 %, istuu päivän mittaan vähintään kuusi tuntia. Uusien mittaustekniikoiden avulla istumisen kokonaismäärää ja jaksottumista voidaan mitata tarkasti.

Istuminen vaikuttaa siis kaikenikäisten terveyteen ja toimintakykyyn. Olemmeko me uusi ihmislaji, jonka tunnusmerkkinä on kumara asento?

Niskat ja selkä jumissa

Täsmälliset mittaukset ovat mahdollistaneet istumisen terveysvaikutusten selvittämisen luotettavasti.

Istumisen keston ja selkävaivojen välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla useissa tutkimuksissa. Suomalaisessa tutkimuksessa 15 - 16-vuotiaiden tyttöjen alaselän vaivoilla ja niiden vuoksi tapahtuneilla vastaanottokäyntien määrällä oli yhteys istuma-ajan pituuteen, kun istumisaika oli yli neljä tuntia päivässä. Pojilla ei vastaavaa yhteyttä todettu.

Myös niska- ja hartiavaivat ovat jo lapsilla ja nuorilla yleisiä. Niitä esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella suomalaisista 15 - 16-vuotiaista tytöistä ja poistakin noin kolmanneksella.

Aikuisilla runsas kyttyräselkäisessä asennossa istuminen saattaa rappeuttaa selän rakenteita. Iäkkäillä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä.

Istuva lihoo – lihava istuu

Istuminen on todennäköisesti yksi lihavuusepidemian keskeinen syy. Istuminen kuluttaa vain 1-2 kertaa enemmän kuin levossa makuulla mitattu perusaineenvaihdunta. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että lihavat henkilöt valitsevat useammin istumisen seisomisen ja kävelyn sijaan.

Reippaankin liikunnan suuri energiankulutus kestää kerrallaan useimmiten tunnin verran ja se toistuu vain joitakin kertoja viikossa. Lihomisen ehkäisyssä varteenotettava mahdollisuus on vähentää päivittäistä istumisaikaa ja korvata osa siitä seisten tehtävillä toiminnoilla.

Australialaisen seurantatutkimuksen mukaan naisilla jo noin kymmenen kilokalorin päivittäinen energian ylimäärä johtaa vuodessa puolen kilon lihomiseen. Painonhallinnassa suuri merkitys on siis sillä, istutaanko paikoillaan vai liikehditäänkö - edes hiukan.

Istuminen sairastuttaa

- Liikkuminen tai sen puute merkitsee lihasten saamien virikkeiden kautta hyvin paljon aineenvaihdunnalle, koska varsinainen aineenvaihdunta tapahtuu suureksi osin lihaksissa. Liikunta tai liikunnan puute on juuri lihasten työtä tai sen puuttumista, Vuori sanoo.

Istuva elämäntapa heikentää aineenvaihduntaa ja kerää sairauksia. Istumisella tiedetäänkin olevan selvä yhteys suurentuneeseen kuolleisuuteen, sepelvaltimotautiin, metaboliseen eli aineenvaihdunnan oireyhtymään sekä kakkostyypin diabetekseen.

Jokainen television edessä - kenties vielä herkutellen - vietetty tunti päivässä lisää naisilla diabeteksen esiintyvyyttä 26 prosenttia. Useissa tutkimuksissa istumisen yhteys näiden sairauksien lisääntyneeseen riskiin ei liity edes painoindeksiin tai fyysiseen aktiivisuuteen.

 

 

lähde:http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/08/homo_sedens_istuva_ihminen_vaarantaa_terveytensa_967400.html

---

SwingChair toimistotuoli pitää koko vartalon aktiivisena!